Ruokavaliosta esimerkin kera

Hyvin monet lukijat on pyydellyt multa enemmän ruokapostauksia ja vinkkejä esim terveellisistä lounaista. Mä korostan, että en ole mikään ravintotieteilijä, mutta loppupeleissä mun mielestä puhtaalla maalaisjärjellä pääsee aika pitkälle. Jos on hyvä olo, on todennäköisesti ruokavaliokin ihan kunnossa. Sanomattakin selvää, että mä syön nykyisin paljon enemmän kun olen alkanut treenaamaan useammin. Pyrin syömään kunnollisen aamiaisen, lounaan, (palautusjuoman), päivällisen ja vielä iltapalan siihen päälle. Olen päässyt siihen vaiheeseen elämässä, että olen tajunnut, että itsensä näännyttäminen tekee mut vain kiukkuiseksi, joten muokkaan kroppaani mieluummin salin, kuin pienen energiamäärän avulla.

Muistatte varmaan, kuinka paljon enemmän tein ruokapostauksia ja jopa ruokapäiväkirjoja silloin blogin alkuaikoina? Syy niiden lopettamiseen on puhtaasti se, että on aina joku, joka niistä tulee napisemaan. Jos syön jonkun omasta ruokavaliosta poiketen vähemmän kannustan tietenkin alipainoon ja syömishäiriöön, jos puolestaan syön epäterveellisesti, olen automaattisesti huono roolimalli. Bloggaajat on tulilinjalla tämän suhteen. Tiedostan sen, ja on siksi helpompaa olla hiljaa tietyistä asioista.

Ruokavalio on niin henkilökohtainen asia, että en lähtisi ketään neuvomaan. Jokaisen keho toimii kuitenkin omalla tavallaan, mutta tiettyjä juttuja voisin väittää kuitenkin hyvin tärkeiksi, ihan jokaisen ruokavaliossa.

Voisin väittää, että kasvisten tärkeydestä ei voi paasata liikaa. Eikö se sanontakin kuulu, että puoli kiloa päivässä. Mä olen sellainen, että vaikka mulla olisi mun viikottainen herkkupäiväni (tai toinenkin, herkkuperse kun olen), niin vedän silti niiden herkkujen päälle vaikka kokonaisen kurkun. Ihan vain siksi, että saan kuitua, vitamiineja, vettä yms. Kasviksethan toimii sekä kuidun, että vitamiinin lähteenä ja niiden avulla saa helposti täytettyä masua; toisin sanoen, ei tarvitse syödä kokonaista ateriaa pelkästään hiilarista ja protskusta. En tiedä teistä, mutta mun mahani ainakin sanoo itsensä irti sellaisesta ruokavaliosta (kröhöm NYC), ja heti muutaman päivän jälkeen tuttuun rytmiin paluun jälkeen närästys on tiessään ja olo muutenkin mitä mainioin. :)

Joka tapauksessa, kaikki te hyvää oloa tavoittelevat, kokeilkaa ja tunnustelkaa omaa kehoanne. Mikä on se teidän kultainen keskitie?! Loppupeleissä ei ole mitään väliä sillä, mitä minä, tai kuka tahansa muu bloggaaja syö, sillä joku mikä sopii toiselle, voi olla toiselle myrkkyä. Mun ruokavalio on todella proteiinipainotteinen. Lisäksi vedän nykyisin enemmän hiilareita kuin ennen. Silti, kaikkein tärkein on kasvikset ja hedelmät. Olen nyt puolisen vuoden todella säännöllisen treenailun jälkeen huomannut muutosta, en painossa (jota en muuten enää seuraa, suosittelen teillekin!!), vaan nimenomaan kehon koostumuksessa. Mulla on hyvä olla omassa kehossani, ja voisin väittää, että se on puhtaasti kunnon ruokailun ja liikunnan ansiota. Niinhän sitä sanotaan, että hyvä ruoka, parempi mieli, ja ainakin minä allekirjoitan tämän fraasin täysin.

Nautitaan elämästä, pidetään itsestämme huolta ja eletään hymyssä suin tätä elämää. Millään muulla ei ole mitään väliä! :)

Mietteitä?